Rakkaat ystävät, juurikin havahduin tietoon, että olemme olleet kohta 2½ kuukautta auki ja olen pahasti laiminlyönyt informatiivista osuutta blogissa. Pyydän nöyrimmästi anteeksi itsekeskeistä käytöstäni ja lupaan parantaa tapani jatkossa.
Jokaisella meidän henkilökunnasta (pojat ja Pade) on varmasti oma tarinansa kerrottavana hujauksessa sujuneesta syksystä. Ravintolaa tai varsinkin ravintelia perustettaessa tarvitsee olla jonkinlainen mielikuva tulevasta – olimme maalailleet mieliimme suomalais-ugrilais melankolian viitoittaman inhorealistisen kuvan, mitä kaikkea saattaa tulla eteen tai kuinka vähän asiakkaita voisimme saada tutustumaan tuotteeseemme ja ennen kaikkea meihin. Onneksi jo sisustuksesta hehkuva keski-eurooppalainen postiivisuus sai myös todellisessa elämässä voiton. Ravintelin pyörittäminen on ollut 26 kertaa huikeampaa kuin koskaan olisi voinut hurjimmissa unelmissa kuvitellakkaan. Asiakkaat ovat ottaneet meidät yltiöpäisen hyvin vastaan, olemme saaneet nauttia ylistävistä arvioista ja saaneet todella myönteistä palautetta – oikeastaan hieman jopa pelottaa saamamme positiivinen noste tai itseasiassa, että se ajan myötä vähenisi. Tulemme tekemään kaksinverroin töitä luottamuksen ylläpitämiseksi, sillä sen verran hyvältä se tuntuu ettei sitä halua missään nimessä kadottaa. Epävirallisen laskenna mukaan ensi maanantaina lanseerataan 33. menuversio – siinä mielessä voidaan varmasti ainakin todeta, että olemme pysyneet parammin kuin hyvin lupauksessamme tuoda joka viikko jotain uutta. Nytkin mieli kihisee tiistaina lanseerattavan menun ympärillä; ajattelin yllättää muun henkilökunnan vaihtamalla kerralla melkein kaikki alku- ja jälkiruoat. Maltti ei meinaa riittää, koska maailma on pullollaan ruokia ja raaka-aineita joita haluasi valmistaa ja tarjota asiakkaillemme, vaatii suoranaista itsehillintää malttaa mielensä pitää edes viikon samoja ruokia listalla.
Tietoja Roito
Viimeisimmät kommentit